Hans Ahola – kuljetuksia viidennessä sukupolvessa
Yksityisomisteisen Ahola-konsernin hallituksen puheenjohtaja Hans Aholan myötä kuljetusala on saanut oman edustajansa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin hallituksessa. Ahola on yksi tärkeimmistä toimijoista mitä tulee kaupankäynnin esteettömyyteen Suomen ja Ruotsin välillä.
Logistiikalla on keskeinen rooli harvaan asuttujen maiden, Suomen ja Ruotsin, välisessä kaupankäynnissä. Se, että tavaroita voidaan kuljettaa kustannustehokkaasti markkinoiden välillä, on elintärkeää yritystemme kilpailukyvylle teollisuuden-, kaupan- ja muilla aloilla, kuten rakennus- ja infrastruktuurisektoreilla.
”Kun isäni, Helge Ahola, nosti minut kuusivuotiaana uuteen rekkaansa, tajusin, että tämä on se, mitä haluan tehdä. Sukumme on toiminut kuljetusalalla jo siitä lähtien, kun isoisäni isä toimi satulaseppänä Kokkolassa 1800-luvun puolivälissä. Isoisäni omisti kaksi hevosta, joilla hän kuljetti tavaroita, kunnes kuoli keuhkokuumeeseen 41-vuotiaana”, kertoo Hans Ahola ja jatkaa:
”Isä osti ensimmäisen rekka-autonsa vuonna 1955 äitini kanssa, kun hän huomasi, että Suomen sodanjälkeisissä tiehankkeissa tarvittiin kuljettaa suuria määriä hiekkaa ja soraa. Hyvien länsimaisten rekkojen hankkiminen oli vaikeaa silloisessa tiukasti säädellyssä Suomessa, mutta isä oli kekseliäs ja yritteliäs. 1960-luvun puolivälin jälkeen hän käynnisti polttoainekuljetukset ja vuonna 1972 aloin työskennellä hänelle sorarekkakuskina. Voisi sanoa, että olen ollut alalla 64 vuotta, eli siitä lähtien, kun pääsin isän rekan kyytiin.”
Kun Helge Ahola menehtyi 51-vuotiaana vuonna 1982, Hans oli ehtinyt olla osakkaana yrityksessä vuodesta 1977. Hänen kolme veljeään tulivat myös yrityksen osakkaiksi. Tuolloin yritys oli jo laajentanut toimintaansa ulkomaankuljetuksiin – tärkeä asiakas tuohon aikaan oli Pohjanmaalla kukoistava turkisala.
”Vuonna 1988 aloimme harkitsemaan pohjoismaisia kuljetuksia myös muille asiakkaille. Muut yritykset varastoivat tavaroita terminaaleihin ja kuljettivat niitä tietyillä reiteillä. Meillä ei ollut varaa rakentaa omia terminaaleja, joten satsasimme suoriin kuljetuksiin toimittajalta loppuasiakkaalle. Aholan toiminta lähti käyntiin hyvin teräksen ja kappaletavaran kuljetuksella, ja vuosittainen kasvu oli 50–100 %, myös lama-aikoina. Meidän oli kohdattava taloudelliset haasteet, johdettava liiketoimintaa reaaliajassa ja tarkasteltava menoja ja tuloja yksityiskohtaisesti toiminnan optimoimiseksi.”
Tietotekniikan ja ympäristötietoisuuden edelläkävijä
Kun Aholan verkosto laajeni useampiin maihin, Hans Ahola joutui päivittämään organisaationsa.
”Investoimme nykyaikaiseen ERP-järjestelmään, jonka avulla pystyimme luomaan mallin mahdollisimman lyhyen jakelureitin valitsemiseksi. Meille oli tärkeää tietää, missä kuljetukset olivat joka hetkellä. Vuonna 1997 kehitimme oman tietojärjestelmän ilman aiempaa kokemusta – valitsimme kuusi perusperiaatetta, kuten kieli ja valuutat, riippumatta lastaajista ja kaikki osoitteet liitettiin koordinaattijärjestelmään. Määräajat ohjasivat kuljetuksia, mikä johti korkeaan luotettavuuteen. Vuodesta 1998 alkaen pystyimme simuloimaan jokaisen kuljetuksen kannattavuuden ja täyttöasteen. Kokkolan toimistossa on huone, jossa operatiivinen henkilöstö voi seurata jokaista liikettä reaaliajassa.”
Ahola-konserni on toiminut tiennäyttäjänä myös ympäristötietoisuudessa.
”Serkkuni, joka on kotoisin Ruotsista, oli IT-projektimme pääarkkitehti. Hän nosti esiin sen, että päästöjen mittaaminen ja raportointi tulee olemaan tärkeää tulevaisuudessa. Siksi päätimme jo varhain sisällyttää tämän mahdollisuuden digitaaliseen alustaamme. Käytännössä tämä tapahtuu liittämällä ajoneuvodataa operatiivisiin tietoihin. Vuodesta 2003, kun otimme alustan käyttöön, olemme pystyneet mittaamaan todelliset päästöt jokaisen asiakkaan ja lähetyksen kohdalla. Tarkistaaksemme, kuinka hyvin pääsimme päästötavoitteisiin, teimme menetelmiemme varmennuksen yhteistyössä tutkimuslaitos VTT:n ja Oulun yliopiston kanssa. Tämä tapahtui vuonna 2019, ja pystyimme jo silloin toteamaan, että olimme saavuttaneet Suomen ja EU:n päästötavoitteet, jotka edellyttävät maantiekuljetusten päästöjen vähentämistä 50 %:lla vuoteen 2030 mennessä verrattuna vuoteen 2005. Siihen mennessä olimme pystyneet vähentämään päästöjä 59 %, ja tänä päivänä vastaava luku on 63 %. Tästä eteenpäin keskiössä on energiajärjestelmän muutos. Ahola Future Labissa työskentelee neljä henkilöä, jotka tutkivat kestäviä kuljetuksia ja tarkastelevat erilaisia tulevaisuuden vaihtoehtoja rekkojen liikuttamiseksi.”
Tänä päivänä Ahola-konserni koostuu kolmesta osasta: Ahola Transport, jolla on 550 rekkaa, Ahola Special, joka keskittyy erikoiskuljetuksiin kuten tuulivoimaloihin, ja Ahola Digital, joka auttaa asiakkaita kehittämään kuljetusjärjestelmiään.
”Olemme aito perheyritys. Olen ollut naimisissa Tinan kanssa lähes 47 vuotta, ja meillä on kuusi lasta ja seitsemäntoista lastenlasta. Soitan ja laulan yhteensä 31 henkilölle heidän syntymäpäivinään – se on minulle tärkeää. Tyttäremme Ida on nykyään konsernijohtaja – hän työskenteli ensin ABB:llä ja palasi sitten yritykseen. Kuudesta lapsestamme viisi työskentelee yrityksessä.”
Ruotsi keskeisessä roolissa
Vuodesta 1973 Hans on ollut osallisena Aholan Ruotsin toiminnassa.
”Isäni otti minut mukaan matkalle juuri kun öljykriisi puhkesi, ja muistan vieläkin sammutetut katuvalot ja yleisen kriisitunnelman. Meille Pohjanmaan suomenruotsalaisille Ruotsi on aina tuntunut osalta kotimarkkinaa. On mukavaa tehdä kauppaa ruotsalaisten kanssa, ja koen, että yhteistyö on aina pitkäjänteistä. Verkostoni on pohjoismainen, ja toivon, että useammat suomalaiset yritykset voivat laajentaa yhteistyötään länteen.”
Hans Ahola tuli mukaan Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimintaan 90-luvulla.
Ensimmäinen kokemukseni liittyy vuonna 2001 järjestettyyn Skärgårdmässan-tapahtumaan. Pohjanmaalainen elinkeinoelämä esittäytyi laajasti Tukholmassa purjealus Jacobstads Wapenilla, joka on nykyaikainen kopio 1700-luvun kaljaasista. Järjestimme erittäin onnistuneen seminaarin asiakkaillemme Tukholmassa ja vastaanoton Suomen suurlähetystössä.
Ahola-konserni on ollut suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin jäsen 1990-luvun puolivälistä lähtien.
”Emme ole olleet suoraan riippuvaisia kauppakamarista omien verkostojemme ansiosta, mutta olemme hyödyntäneet monia palveluja, kuten yrityksen perustaminen, rekrytointi, markkinatiedot ja lakiasiat, esimerkiksi Höga Kustenin tuulivoimalaprojektin yhteydessä. Kauppakamari voi muun muassa tarjota byrokratiaan liittyviä neuvoja ja tukea laajasti. Lisäksi arvostan kaikkia hyvin järjestettyjä tilaisuuksia.”
Hans Ahola tuli hallituksen jäseneksi vuonna 2024, jolloin elinkeinoelämän nestori, vuorineuvos Matti Sundberg, tiedusteli hänen kiinnostustaan osallistua hallituksen työhön.
"On kunnia saada olla mukana kauppakamarin hallituksessa. Toivon, että saamme mukaan lisää yrityksiä kehittämään kauppaa suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toiminnan puitteissa. Puolen vuoden kokemuksen jälkeen minulla ei ole vielä kovin selkeää kuvaa toiminnasta, mutta uskon, että kauppakamari voi hyötyä teknisten työkalujensa kehittämisestä esimerkiksi tekoälyä hyödyntäen. Omassa liiketoiminnassamme olemme kehittäneet teknologiaa eri tiimeissä ja tiedämme, että on mahdollista korvata yksinkertaisia rutiineja digitaalisilla, arkea tehostavilla ratkaisuilla. Kauppakamari tarvitsee resursseja, joiden avulla se voi täyttää kaikki strategisessa suunnitelmassa määritellyt tehtävät, ja hallituksella on keskeinen rooli näiden varmistamisessa.”
