Ruotsi valitsi rikollisuutta vastaan taistelemisen, maahanmuuton vähentämisen ja ydinvoiman lisäämisen

Viimeiset 15 vuotta politiikka täällä Ruotsissa on pyörinyt ruotsidemokraattien ympärillä. Aluksi muut puolueet keskittyivät ruotsidemokraattien eristämiseen ja sen pitämiseen kaukana vaikutusvallasta ja vallankahvasta. Kun ruotsidemokraattien kannatus kasvoi vaali vaalilta, myös muut puolueet joutuivat pohtimaan asiaa uudelleen. Asteittain muille puolueille valkesi, että jos he haluavat valtaa hallituksessa, ruotsidemokraattien kanssa on tehtävä yhteistyötä. Maltillinen kokoomus ja kristillisdemokraatit tekivät suunnanmuutoksen vuoden 2018 vaalien jälkeen, ja jonkin ajan kuluttua myös liberaalit seurasivat perässä.

Äänestäjille tuli valittavaksi kaksi uutta poliittista blokkia. Sosialidemokraatit johtivat vasemmistoblokkia yhdessä ympäristöpuolue vihreiden ja vasemmistopuolueen kanssa. Myös keskustapuolue liittyi mukaan blokkiin. Toisessa blokissa maltillinen kokoomus keräsi ympärilleen kristillisdemokraatit, liberaalit ja ruotsidemokraatit.

Myös syyskuun 2022 vaaleissa ruotsidemokraatit nousivat keskeiseen rooliin. Sosialidemokraatit panostivat voimakkaasti kolmannen hallituskauden varmistamiseen uudella blokkijaolla. Kampanjan keulakuvana oli presidenttiehdokkaan lailla suosittu puoluejohtaja Magdalena Andersson, ja vaaleista pyrittiin tekemään kansanäänestys ruotsidemokraattien kohtalosta. Sosialidemokraattisen puolueen kannatus kasvoikin vaaleissa, mutta se tapahtui osittain sen oman poliittisen blokin kustannuksella. Yhdessä vasemmistopuolueet eivät kyenneet saamaan taakseen enemmistöä vaaleissa.

Maltillinen kokoomus voitti niukasti, ja puolue on nyt aloittanut hallituksen muodostamisen. On todennäköistä, ettei suurpuolue ruotsidemokraatit ole osa tulevaa hallitusta, kun otetaan huomioon Liberaalien stigma puoluetta kohtaan sekä se tosiasia, ettei ruotsidemokraateilla ole aiempaa kokemusta hallitustyöskentelystä. Ruotsin parlamentaarinen malli mahdollistaa vähemmistöhallitukset, mikä onkin ollut yleisin ratkaisu Ruotsissa aina toisesta maailmansodasta lähtien.

Politiikan perustana tulevat nyt olemaan ne aiheet ja asiat, jotka hallitsivat vaalikeskustelua: maahanmuuton rajoittaminen, rikollisuuden kitkeminen ja maan sähkötarjonnan turvaaminen uuden ydinvoiman avulla. Tavanomaiset hyvinvointiyhteiskuntaa ja työtä koskevat kysymykset eivät tässä vaalikampanjassa saaneet yhtä paljon tilaa – ihmisten huoli sähkölaskusta ja rikollisuudesta oli suurempi.

Ruotsissa on tapahtunut suuri muutos sen osalta, mitä puolueita kansalaiset eri puolilla maata äänestävät. Suuret kaupungit ja Tukholman seutu ovat siirtyneet vasemmalle ja teollisuusalueet ja maaseutualueet oikealle. Sosiaalidemokraatit saivat paljon ääniä esimerkiksi Tukholman alueella, mutta hävisivät ruotsidemokraateille muualla maassa. Keskustapuolueesta, jonka juuret ovat maaseudulla, on tullut kaupunkilaisten puolue. Maltillinen kokoomus on perinteisesti ollut vahva Tukholman alueella, mutta menetti siellä nyt kannatustaan jonkin verran, kun osa äänestäjistä karsasti puolueen lähentymistä ruotsidemokraattien kanssa. Nuoret äänestäjät ovat ikäryhmänä selvästi kallellaan oikealle, mikä johtunee siitä, että juuri he ovat kokeneet arjessaan muutoksia suuren maahanmuuton myötä.

Yritysten kannalta tuleva hallitus edistänee kasvua vauhdittamalla uutta energiapolitiikkaa ja kannustaa työntekoon. Maltillinen kokoomus on viestinyt selkeästi, että ulkomaalaissyntyisten syrjäytymisen ja työttömyyden on laskettava jyrkästi, ja voimmekin olettaa muutoksia erilaisiin sosiaalitukiin ja kannustimia uusien työntekijöiden palkkaamiseen. Teollisuutta koskeva vihreän muutoksen politiikka pysynee, mutta sähkön tarjonta halutaan varmistaa.

Ruotsin suhtautuminen Suomeen on muuttunut positiivisemmaksi viimeisen vuoden turvallisuus- ja puolustuspoliittisen kehityksen sekä yhteisen Nato-hakemuksemme myötä. Suomalaisten yritysten näkökulmasta perusta on vakaa, vaikka Ruotsissa – kuten muuallakin Euroopassa – tilanteeseen vaikuttavat niin inflaatio kuin energiakriisi.