Lainsäädännön samankaltaisuus helpottaa yritysten etabloitumista
Kansainvälisille markkinoille tähtäävän suomalaisen yrityksen ensimmäinen luonteva ulkomaan kohde on Ruotsi. Sinne houkuttelevat lähellä sijaitsevat suuret ostovoimaiset markkinat ja sinne on helppo myös etabloitua, sillä lainsäädäntö ja bisneskäytännöt ovat hyvin samankaltaiset kuin Suomessa.
Liike- ja yritysjuridiikkaan erikoistuneen Fondia-lakiasianitoimiston asiantuntijoiden David Malmkvistin ja Elina Honkajuuren mukaan Ruotsin ja Suomen lainsäädännöt ovat kaikista Pohjoismaista lähinnä toisiaan. Tämä johtuu muun muassa siitä, että historiallisista syistä Suomen lainsäädäntö pohjautuu pitkälti Ruotsin lainsäädäntöön ja siitä, että molemmat maat ovat EU:n jäseniä.
Heidän mukaansa esimerkiksi liiketoimintaa, kaupankäyntiä ja yritysten välisiä sopimuksia koskevassa juridiikassa on hyvin paljon yhtäläisyyksiä Ruotsissa ja Suomessa. Molemmissa maissa yritykset voivat myös sopia keskenään asioista pitkälti samojen periaatteiden pohjalta.
Lakipykälien samankaltaisuus helpottaa suomalaisyritysten integroitumista Ruotsiin, mutta eroavaisuuksiakin löytyy ja ne on syytä tunnistaa ja tiedostaa.
”Esimerkiksi työvoiman palkkaamista sekä kiinteistöjen rakentamista ja vuokraamista koskevissa laeissa on eroja, joten näitä koskevien sopimusten tekemisessä suomalaisten yritysten kannattaa mielestäni käyttää paikallista asiantuntemista. Itse olen ratkonut tapauksia, jotka ovat liittyneet muun muassa juuri työvoiman palkkaukseen”, Malmkvist kertoo.
Suomessa on perinteisesti totuttu siihen, että myös suulliset sopimukset pitävät. Elina Honkajuuren mukaan tällaiset ”herrasmiessopimukset” ovat lain mukaan päteviä myös Ruotsissa, mutta kiistatapauksissa on pystyttävä todistamaan, mitä suullisesti on sovittu. Siksi on hyvä, että kaikesta sovitusta on jotakin mustaa valkoisella. Esimerkiksi sähköpostikirjeenvaihto kannattaa säilyttää.
Malmkvist ja Honkajuuri kehottavat yrityksiä myös aina sopimaan etukäteen, miten ja missä mahdolliset kiistat käsitellään. Vaihtoehtoja ovat esimerkiksi välimiesoikeudet tai julkiset oikeusistuimet.
Fondian Tukholman toimistossa lakiasiain seniorikonsulttina työskentelevä Malmkvist kehottaa suomalaisia yrityksiä laajentamaan rohkeasti Ruotsin markkinoille ja perustamaan sinne tytäryhtiön tai filiaalin eli sivuliikkeen.
”Olen huomannut, että monet suomalaiset yritykset pyrkivät pyörittämään Ruotsin liiketoimintojaan etänä Suomesta käsin, mutta se ei mielestäni ole toimiva ratkaisu. Ehkä se toimii alkuvaiheessa, mutta hyvin nopeasti kannattaa perustaa yhtiö ja palkata siihen ruotsalainen vetäjä. Sitä paitsi yrityksen perustamisen byrokratia on Ruotsissa jokseenkin helppoa ja suoraviivaista.”
Malmkvistin mukaan tytäryhtiö sujuvoittaa liiketoiminnan käytännön pyörittämistä sekä esimerkiksi rahoitusjärjestelyjä. Myös asiakas- ja kumppanuussuhteiden solmiminen helpottuu, jos yritys on läsnä paikallisesti.
Fondian Helsingin toimistossa seniorikonsulttina työskentelevä varatuomari Elina Honkajuuri muistuttaa kuitenkin, että menestyminen Ruotsin markkinoilla vaatii usein pitkäjänteisyyttä ja kärsivällisyyttä.
”Fondia on itse hyvä esimerkki tästä. Perustimme tytäryhtiön Ruotsiin jo yli kymmenen vuotta sitten, mutta kesti useita vuosia ennen kuin liiketoimintamme lähti kunnolla kasvuun.”
Nyt Fondialla on Ruotsissa toimistot Tukholmassa, Göteborgissa ja Malmössä, joissa työskentelee yli 30 juristia. Suomen ja Ruotsin lisäksi yhtiöllä on toimistot myös Virossa ja Liettuassa. Helsingissä vuonna 2004 perustetussa Fondiassa työskentelee kaikkiaan noin 110 juristia.
