Ruotsin markkinoille: jakelija, agentti vai oma yhtiö?
Suomalaisille yrityksille on tarjolla useita vaihtoehtoja liiketoiminnan käynnistämiseen Ruotsissa. Käyttämällä paikallista jakelijaa tai agenttia pääsee nopeammin liikkeelle, mutta yhtiön perustamisessa on pidemmällä aikavälillä monta etua.
Suomi on Natoprosessin ansioista saanut merkittävästi myönteistä näkyvyyttä Ruotsissa viimeisen vuoden aikana. Lisääntynyt tietoisuus ja kiinnostus Suomea kohtaan vahvistaa luottamusta ja helpottaa ovien avaamista Ruotsissa. Samalla on pidettävä mielessä, että suomalainen yritys on kaikesta Suomen viime aikoina saamasta huomiosta huolimatta ulkomainen toimija Ruotsin markkinoilla.
Ruotsalainen asiakasyritys tarkistaa yleensä vastapuolen taustat, varsinkin jos kyseessä on ulkomainen yritys ja kauppa on asiakkaan näkökulmasta isompi tai tärkeämpi. Asiakas haluaa varmuuden siitä, että tuotteita tai palveluita myyvä yritys on sitoutunut Ruotsin markkinoihin, eikä ole mahdollisesti vetäytymässä sieltä pois.
”Kokeilemalla menettää asiakkaat. Suomalaisen yrityksen on onnistuttava vakuuttamaan ruotsalaiset asiakkaat siitä, että yritys pystyy toimittamaan tuotteita ja palveluita myös pidemmällä aikavälillä”, sanoo konsulttiyhtiö Punda Globalin toimitusjohtaja Riikka Hackselius-Fonsén.
Ruotsiin rekisteröity osakeyhtiö on uskottavin vaihtoehto, sillä yhtiö näyttäytyy asiakkaan suuntaan paikallisena yhtiönä. Oman organisaation perustaminen Ruotsiin tuo mukanaan monia etuja, varsinkin oman brändin rakentamisessa. Toimintaa on myös helpompi skaalata ja asiakaskontaktit ovat yrityksen omaisuutta. Kääntöpuolena on lähinnä yhtiön perustamiseen ja toiminnan käynnistämiseen liittyvät kustannukset ja riskit. Suomalainen emoyhtiö kantaa taloudellisen ja hallinnollisen vastuun ja joutuu rakentamaan toimitus- ja jakeluketjut. Toinen kevyempi vaihtoehto osakeyhtiölle on sivuliikkeen perustaminen Ruotsiin.
Paikallisen jakelijan käyttäminen Ruotsissa on melko riskitön vaihtoehto, joka ei vaadi suurempia alkuvaiheen investointeja. Jakelija vastaa tuotteiden maahantuonnista ja asiakkaiden hankkimisesta, mikä helpottaa viennin aloittamista. Haasteina ovat lähinnä sopivan jakelijan löytäminen ja toimintamalliin liittyvä epävarmuus. Yhteistyö voi loppua, jos jakelija esimerkiksi päättää panostaa kilpailevaan tuotteeseen.
Ruotsissa toimivan agentin käyttämisessä on samoja etuja kuin yhteistyössä paikallisen jakelijan kanssa. Agentti edustaa myös muita yrityksiä, mikä antaa mahdollisuuden saada näkyvyyttä muiden tuotemerkkien rinnalla. Tässä vaihtoehdossa on kuitenkin hyvä muistaa, että agentin tavoitteena on saada mahdollisimman suuret palkkiot. Suomalaisen yrityksen tuotteet voivat myyntityössä jäädä vähemmälle huomiolle, jos salkussa on kilpailevia tuotteita, jotka ovat agentille kannattavampia.
Suomen ja Ruotsin yritystoimintaan liittyvässä lainsäädännössä on paljon yhtäläisyyksiä, mikä helpottaa sääntöjen tulkintaa toisessa maassa. Maiden järjestelmien välisistä eroista on kuitenkin syytä ottaa selvää, varsinkin jos toimii työnantajana Ruotsissa.
”Eroja löytyy muun muassa työnantajamaksuissa, eläkejärjestelmässä ja verotuksessa. Esimerkiksi työnantajamaksut ovat Ruotsissa alhaisempia nuoremmille ja vanhemmille työntekijöille ja verotuksessa on toimialakohtaisia eroja”, sanoo asiakkuuspäällikkö Albert Wikström Rantalaiselta.
Riikka Hackselius-Fonsén ja Albert Wikström osallistuivat puhujina Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin, Pundan ja Rantalaisen järjestämään Vientiklinikka: Ruotsin markkinoille -seminaariin Helsingissä 30.3.2023.
Haluatko lisätietoja Ruotsin markkinoista? Voit lähettää kysymyksiä osoitteeseen info@finsve.com
