Suomalais-ruotsalainen yhteistyö on joukkuepeliä ja Ahvenanmaa sen keskellä

"Olen syntynyt ja varttunut Ahvenanmaalla, missä urheilu on aina ollut tärkeä osa elämääni – jopa siinä määrin, että meinasin ryhtyä merivartijaksi, koska silloin saisi treenata työajalla", Wiklöf kertoo naurahtaen. "Urheiluinnostuksellani oli toisinaan erikoisia seurauksia – halusin olla hyvä hiihtäjä, mutta Ahvenanmaan kehnoissa lumiolosuhteissa Maarianhaminan lentokentän kiitotien nurmikko oli kuuransa ansiosta joskus ainoa paikka, jossa pystyin harjoittelemaan!"

Peter kiittää salibandya siitä, että hän päätyi opiskelemaan oikeustiedettä Tukholman yliopistoon. "Rakastuin salibandyyn jalkapallon ohella, ja voitettuani SM-hopeaa Ahvenanmaan salibandyjoukkueessa ja pelattuani Suomen maajoukkueessa halusin kehittyä pelaajana. Tajusin, että Ruotsi oli tuolloin selvästi Suomea edellä. Niinpä päätin opiskella muun muassa liikejuridiikkaa ja kansainvälistä vero-oikeutta Ahvenanmeren toisella puolen."

Vastavalmistuneena 25-vuotiaana juristina seuraava askel hänen urallaan oli tulla Suomen nuorimmaksi rikoskomisarioksi. Sitä kautta hän loi paljon kontakteja Ahvenanmaalla vieraileviin ruotsalaisiin, niin hyvässä kuin pahassa. Vuonna 1992, toimittuaan puolitoista vuotta poliisin palveluksessa, Peter huomasi ilmoituksen, jossa Ålandsbanken haki nuoria lakimiehiä. "Päätin tarttua tilaisuuteen, ja niin minusta tuli yksi neljästä nuoresta, jotka työskentelivät pankin juridisten asioiden parissa. Joukkueurheilusta saamastani johtamiskokemuksesta oli paljon hyötyä, kun päädyin lopulta Ahvenanmaan yksityisasiakaspuolen johtajaksi. Tiimissä luodaan yhteisiä tavoitteita ja työskennellään yhdessä – jokainen soutaa omilla airoillaan työntäen yhteistä venettä eteenpäin."

Pankin ruoriin myrskyn keskellä

Peter on kulkenut pitkän matkan Ålandsbankenin sisällä ja kokenut pankin laajentumisen Manner-Suomeen kaikkine ahvenanmaalaisten ja suomalaisten kulttuurieroihin liittyvine ongelmineen. "Vuosituhannen vaihteen jälkeen tietotekniikka nimettiin pankin strategiseksi liiketoiminta-alueeksi, ja muut pankit alkoivat heti ostaa järjestelmäratkaisujamme."

"Vuonna 2004 irrotimme IT-liiketoiminnan omaksi Crosskey Banking Solutions -yhtiökseen, jossa olin toimitusjohtajana vuoteen 2008 asti ja olen edelleen hallituksessa. Crosskey on ahvenanmaalainen ja pohjoismainen menestystarina, joka tarjoaa pankki- ja rahoitusmarkkinoille kehittyneitä IT-järjestelmiä."

Peter nimitettiin 1. maaliskuuta 2008 Ålandsbankenin konsernijohtajaksi. "Kyseessä ei ollut mikään vieras tehtävä – olin työskennellyt perinteisissä liiketoiminnoissa, liiketoiminnan kehittämisessä ja tosiaan myös Crosskeyssa. Pari viikkoa myöhemmin rahoitusmaailma joutui kuitenkin myllerrykseen, kun Lehman Brothers kaatui Yhdysvalloissa. Finanssikriisin kaaoksen ja sen jälkeen yli kymmenen vuotta kestäneen keskuspankkien laajan likviditeettituen ja jopa negatiivisten korkojen jälkeen aloin miettiä, olenko vielä toimitusjohtaja, kun korot palaavat. Suuri osa työstäni liittyi laajoihin sääntelymuutoksiin, jotka tulivat finanssikriisin seurauksena ja jotka yhä edelleen vaikuttavat alaan. Vaikeat ajat ovat kuitenkin olleet Ålandsbankenille myös hyviä. Vuonna 2009 laajensimme Ruotsin markkinoille akuutin kriisivaiheen jälkeen ostamalla osan islantilaisesta Kaupthing Bank Sverige AB:stä."

Nyt 15 vuotta myöhemmin Peter toteaa, että Ruotsiin laajentuminen oli ehdottomasti hyvä päätös. "Ruotsi täydentää hyvin Ahvenanmaata. Toki Suomessa ja Ahvenanmaalla on sama finanssijärjestelmä ja esimerkiksi samat maksurakenteet, mutta se, että Ruotsilla ja Ahvenanmaalla on yhteinen kieli, loi uusia mahdollisuuksia esimerkiksi Crosskeylle. Ålandsbanken tarjoaa hieman erilaisen vaihtoehdon Ruotsin ja Manner-Suomen markkinoilla, ehkä joustavamman, henkilökohtaisemman ja pehmeämmän – täyden palvelun pankin, jolla on korkeatasoista asiantuntemusta säästämisestä ja sijoittamisesta. Kaiken ei tarvitse olla samanlaista kuin suurissa pankeissa. Sekä Ruotsissa että Suomessa asiakastyytyväisyyskyselyissä korkeimmat pisteet saavat usein paikalliset toimijat, ja Ålandsbanken kuuluu tähän kategoriaan. Se pystyy kuitenkin yhdistämään paikallisen ja henkilökohtaisen lähestymistavan sekä vankemman asiantuntemuksen edistyneempiin pankkipalveluihin."

Kauppakamariajattelu veressä

Kun legendaarinen suomenruotsalainen puoluejohtaja ja yritysjohtaja Christoffer Taxell kysyi Peteriltä, olisiko hän kiinnostunut osallistumaan Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin toimintaan valtuuston ja myöhemmin hallituksen jäsenenä, Wiklöfille oli luontevaa vastata myöntävästi. "Olen puheenjohtajana Ålands Näringsliv -organisaatiossa, joka syntyi Ahvenanmaan kauppakamarin ja työnantajajärjestön yhdistymisen tuloksena, joten minulla oli hyvä käsitys kauppakamaritoiminnasta. Minulla ei kuitenkaan ollut juurikaan tietoa Suomalais-ruotsalaisesta kauppakamarista, mikä oli ehkä yllättävää, kun otetaan huomioon Ahvenanmaan läheisyys sekä Suomen että Ruotsin kanssa. Kauppakamarin olisikin aktiivisesti lisättävä tietoisuutta toiminnastaan ahvenanmaalaisten yrittäjien keskuudessa."

Ahvenanmaalaisia yrittäjiä onkin paljon. Peter kertoo, että Ahvenanmaa on 30 000 asukkaan laaja-alainen ja yritteliäs alue – nettoväestönkasvu on 200 henkeä vuodessa, toisin kuin useissa Manner-Suomen ja Ruotsin pikkukaupungeissa, jotka vain autioituvat.

"Asukaslukumme huomioon ottaen on upeaa, että Ahvenanmaalla on näin monipuolinen elinkeinoelämä. Meillä on kaikkea perinteisestä merenkulusta nykypäivän lauttaliikenteeseen, matkailua hotelleineen ja ravintoloineen, kansainvälistä pankki- ja vakuutustoimintaa, uutta energiaa tuulivoiman ja vedyn kautta, kasvava IT-klusteri, pitkälle erikoistunutta muoviteollisuutta, jossa Optinovan lääketieteen erikoiskomponenttien osuus maailmanmarkkinoista on kolmannes, sekä menestyvää maataloutta – tiesittekö, että 75 prosenttia Suomen päivittäistavarakaupan omenoista tulee Ahvenanmaalta?"

Peter on aidosti ylpeä Ahvenanmaastaan ja kaikesta luovuudesta, eikä vähiten lahjakkaista kokeista. "Ruotsin ja Suomen parhaat keittiöt käyttävät ahvenanmaalaista voita, koska se ei roisku pannulla!"

Peter toteaa, että Ahvenanmaan sisämarkkinat ovat hyvin pienet, minkä vuoksi on välttämätöntä investoida vientiin. "Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin tarjoama koulutus Ruotsin markkinoille siirtymisestä on juuri täydellinen. Tarve sille on ilmiselvä."

Veroraja on yksi asia, jossa Ahvenanmaalla on ollut viime aikoina yhä enemmän ongelmia. "Aiemmin tullaukset ja arvonlisäveroilmoitukset voitiin hoitaa sujuvasti Ahvenanmaan tullin kautta, mutta yhteistyö on lopetettu ja on siirrytty digitaalisiin palveluihin. "Pyrimme löytämään tähän ratkaisun, joka on kaikkien edun mukainen, jotta arvonlisävero voitaisiin maksaa mahdollisimman vähällä byrokratialla. Kaksi Ålands Näringsliv -organisaation työntekijää ratkoo parhaillaan tätä verorajakysymystä. Verorajasta on hyötyä Ahvenanmaalle ja koko Suomelle edullisten kuljetusten ansiosta, mutta jotkut yrittäjät kärsivät haitoista."

Tottunut työskentelemään suomeksi ja ruotsiksi

Suomen ja Ruotsin välissä sijaitsevalla saarellaan asuva Peter näkee etuja siinä, että hän voi lainata vähän molemmilta mailta. "Olen hieman kateellinen Ruotsin dynaamiselle elinkeinoelämälle. On kiehtovaa, miten Ruotsi toimii maailmanmarkkinoilla. Naton ja Ukrainan sodan myötä on kuitenkin entistäkin selvempää, miten riippuvaisia maamme ovat toisistaan. Haluan luoda entistä parempia verkostoja, jotta suhteet vahvistuisivat entisestään."

Mielenkiintoinen Peterin tekemä havainto on se, että Ruotsissa osakesäästäminen on ollut hyvin suosittua, mikä on ollut hyväksi taloudelle ja koko maalle. "Suomessa säästämisessä on keskitytty korkoihin, valtion joukkovelkakirjalainoihin ja pankkitalletuksiin, kun taas Ruotsissa on totuttu sijoittamaan rahaa osakemarkkinoille rahastoeläkkeiden ja kansanrahastojen kautta sekä seuraamaan yritysten kehitystä pörssissä. Ahvenanmaalla on enemmän ruotsalaista ajattelutapaa. Koska saaret ovat niukkapääomaisia, ne ovat oppineet tekemään yhteistyötä suuremmissa hankkeissa. Kun eräs pieni laiva oli tarkoitus rakentaa, myytiin osakkeita, ja paikalliset saivat osansa tuotosta. Ålandsbanken on ollut pörssissä vuodesta 1942, ja nykyään sillä on yli 14 000 osakkeenomistajaa – tapaan monia heistä joka päivä matkalla töistä kotiin. Ahvenanmaalaiset ovat tottuneet sijoittamaan rahansa tuottaviin investointeihin."

Ei ole mikään salaisuus, että Ahvenanmaan hyvinvointi on Peterillä sydäntä lähellä. "Mitä enemmän matkustan, sitä enemmän arvostan Ahvenanmaata turvallisena yhteiskuntana ja toimivana elämäntapana. Naisten työllisyysaste on Euroopan korkein, ja myös elinajanodote on Euroopan korkeimpia. Ahvenanmaa on vauras ja erittäin avoin yhteiskunta – vastoin yleistä uskomusta 37 prosenttia väestöstä ei ole syntynyt Ahvenanmaalla!"