Suomalais-ruotsalaista yhteistyötä tarvitaan enemmän uudessa geopoliittisessa tilanteessa
Suomen ja Ruotsin liityttyä Natoon ja niiden tapahtumien jälkeen, joiden takia maat jättivät liittoutumattoman asemansa, on arvioitava, miten Suomen ja Ruotsin yhteistyötä olisi kehitettävä, jotta se edistäisi vahvaa yhteistä asemaa epävakaassa maailmassa.
Suomalais-ruotsalainen kauppakamari, johon kuuluu lähes 600 jäsenyritystä, on vuodesta 1936 lähtien pyrkinyt kehittämään Ruotsin ja Suomen liike-elämän suhteita. Kyse on kahdesta maasta, jotka olivat muinoin yksi kansakunta, maista ja kansoista, jotka ovat maantieteellisesti, historiallisesti, kulttuurisesti ja arvoiltaan läheisiä. Jos kieli unohdetaan, nämä maat ovat lähes identtisiä. Viimeiset kolme vuotta ovat osoittaneet, että Suomen ja Ruotsin on tehtävä käsi kädessä yhteistyötä haasteisiin ja uhkiin vastatakseen. Haluamme korostaa, kuinka tärkeää on, että tämä hyvä ja hedelmällinen yhteistyö jatkuu Euroopan kannalta ainutlaatuisella tavalla. Sekä Suomen uusi presidentti että Ruotsin hallitus ovat molemmat korostaneet suomalais-ruotsalaisen yhteistyön merkitystä.
Jos tarkastellaan, mitä yhteistä meillä on, Suomen ja Ruotsin peruselinkeinojen kuten metsätalouden, kemian- ja metalliteollisuuden, konepajateollisuuden sekä energiahuollon yhdentyminen on edennyt pitkälle ja on kansainvälisesti malliesimerkki. Sama koskee yhteistyötä puolustuksen, televiestinnän ja tietotekniikan aloilla. Suomalais-ruotsalainen kauppakamari tuo yhteen keskeisten alojen johtavat yritykset, joten sillä on hyvä yleiskuva siitä, missä yhteistyö toimii hyvin ja missä sitä voitaisiin vielä vahvistaa. Maamme kuuluvat toistensa tärkeimpiin kauppakumppaneihin, joihin tehdään merkittäviä suoria investointeja, mikä taas synnyttää työpaikkoja.
Ruotsi on malliesimerkki vahvojen tuotemerkkien rakentamisesta, eikä vähiten kuluttajatuotteiden ja -palvelujen saralla. Suomen etuna on lakisääteinen kaksikielisyys. Tuotteissa ruotsinkieliset merkinnät ovat pakollisia, ja jokaisella on oikeus voida hoitaa asiansa Suomen viranomaisten kanssa ruotsiksi. Tämän ansiosta esimerkiksi alihankkijat voivat vahvistua ja kasvattaa resilienssiään aikana, jolloin kansainväliset kauppareitit kuten Punainenmeri muuttuvat yhä epävarmemmiksi. Mitä vahvempia olemme Pohjoismaissa, sitä vakaampi asemamme on.
Yhteinen ääni
Ruotsi + Suomi on osoittautunut menestysreseptiksi sekä eurooppalaisessa yhteistyössä että maailmanlaajuisesti YK:ssa ja sen alaelimissä. Suomi on näyttänyt esimerkkiä lähettämällä pätevimmät ja kunnianhimoisimmat virkamiehensä EU:hun ja nyt Natoon Brysseliin, ja Ruotsin korkean profiilin diplomaateilla on ollut selkeä rooli YK:ssa. Yhteinen pohjoismainen äänemme voi vahvistua entisestään – viisi Pohjoismaata voisi kuulua G10-maihin, jos etenemme yhdessä.
Turvallisuuden kannalta Suomi on toiminut satojen vuosien ajan puskurina Ruotsin vanhaa arkkivihollista Venäjää vastaan. Suomi puolestaan on riippuvainen Itämeren ylittävistä kauppateistä ja on luottanut Ruotsin suojeluun. Naton jäseninä Suomi ja Ruotsi voivat hyödyntää yhteisymmärrystään teollisten ja taloudellisten pyrkimysten koordinoinnissa. Meidän on yhdessä varmistettava kasvu ja hyvinvointi pohjoismaisen mallin mukaisesti. Samaistumalla selkeämmin länteen olemme sitoutuneet vapauteen, mutta samalla tunnustamme, että menestyvät yritykset vaativat hyviä kouluja, hoivaa ja huolenpitoa kaikille sekä toimivan infrastruktuurin. Tätä varten tarvitsemme vahvan veropohjan ja menestyviä yrityksiä, joilla on varaa näihin investointeihin. Tämän vuoksi meidän on ohjattava resursseja vahvojen ja innovatiivisten komponenttitoimittajien rakentamiseen suuren vientiteollisuuden tukemiseksi.
Viime vuosina Suomi on pudonnut pohjoismaisesta kehyksestä taloudellisesti, sillä sen talous ei ole kehittynyt yhtä voimakkaasti kuin naapurimaiden, eikä vähiten siksi, että Venäjän suuret markkinat ovat menettäneet merkityksensä sekä ostajana että toimittajana. Kokemus on osoittanut, että itänaapuri on arvaamaton ja olosuhteet voivat muuttua nopeasti. Geopolitiikan merkityksen tunnustaminen leviää nopeasti yritysjohtajien, poliitikkojen, toimittajien ja suuren yleisön keskuudessa. Meidän on kuitenkin myös odotettavia erilaisia aikoja. Jo nyt televiestintälaitteet ja lääkkeet on vapautettu pakotteista. Inhimillisyys on demokraattinen perusajatus, mutta sillä on myös hintansa. Geopoliittisesti Venäjä on siellä, missä se on – meidän on valmisteltava suhteita sitä päivää varten, jolloin nykyinen hallinto päätyy historian roskakoriin. Tämä onnistuu parhaiten Suomen ja Ruotsin yhteistyönä. Vaikka emme aina ole samaa mieltä – Suomi ja Ruotsi ovat erilaisimmillaan silloin, kun kohtaamme jääkiekossa – me Suomalais-ruotsalaisessa kauppakamarissa haluamme rohkaista päättäjiämme politiikassa ja elinkeinoelämässä lähtemään aina naapurin näkökulmasta – mitä voisimme tehdä yhdessä tullaksemme vahvemmiksi ja paremmiksi?
Karl-Henrik Sundström, hallituksen puheenjohtaja, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari
Kjell Skoglund, toimitusjohtaja, Suomalais-ruotsalainen kauppakamari
Karl-Henrik Sundström on Stora-Enson entinen toimitusjohtaja
Kjell Skoglund on Pohjola-Nordenin entinen pääsihteeri
Mielipideartikkeli julkaistiin Kauppalehdessä 25.3.2024
