Suomalaisyritysten merkittävä osallistuminen suuren ruotsalaiseen vetykaasukokoukseen

Vetykaasun käytön kehittämisessä Ruotsi ja Suomi ovat pitkään laahanneet monen muun eurooppalaisen maan, kuten Alankomaiden, Iso-Britannian, Saksan, Ranska, Sveitsin, Espanjan ja Portugalin, jäljessä. Kehitys on kuitenkin viime aikoina päässyt kunnolla vauhtiin täälläkin Pohjolassa. Vetykaasu tarjoaa vaihtoehdon fossiilisille polttoaineille sen takia että sitä voidaan tuottaa paikallisesti, esimerkiksi tuulivoimapuistoissa tai aurinkokennojen avulla, tai silloin kun sähkön hinta on alhainen ylitarjontatilanteissa. Vetykaasua voidaan toimittaa käyttäjille joko tankeissa tai putkiston kautta. Laajaa putkistohanketta, Nordic Hydrogen Route, suunnitellaan yhdistämään Ruotsin uuden, vihreän terästeollisuuden Suomen länsirannikon teollisuuskeskuksiin. Toinen hanke, Nordic Hydrogen Corridor, yhdistää Pohjoismaiden tieverkoston uusilla vetykaasuhuoltoasemien kautta. Vetykaasua voidaan käyttää luomaan hajautettuja ja siten vähemmän haavoittuvia energiatuotannon ja -jakelun paikallisia järjestelmiä.

Tukholman messukeskuksessa järjestettävässä kokouksessa tapaavat poliitikot, virkamiehet, tutkijat, järjestöt sekä teollisuus- ja palveluyritykset, jotka kuuluvat Suomen ja Ruotsin nopeasti kasvavaan vetykaasualaan. Myös Volvon, Scanian ja H2 Green Steelin kaltaiset suuryritykset ovat paikalla kertomassa teollisuuden näkemyksistä vetykaasun roolista. Suomalaisten luennoitsijoiden joukossa ovat muun muassa Fortum, VTT, innovaatioverkosto Clic Innovation, AFRY ja P2X. Viimeksi mainittu yritys rakentaa yhdessä Hitachin kanssa tuotantoyksikön Harjavaltaan, missä P2X ensimmäisenä suomalaisyrityksenä tuottaa vihreätä vetykaasua ja ns. E-polttoaineita teollisessa mittakaavassa. BotH2nia on toinen tärkeä, Pohjanmaalla perustettu suomalainen verkosto, joka kokoaa sekä suomalaisia että ruotsalaisin yrityksiä yhteiseen vetykaasuklusteriin.

Kokouksen toinen tärkeä aihe on tutkimus ja kehitys. Tässä vaiheessa vetykaasun piirissä toimivien yritysten ja henkilöiden määrä kaksinkertaistuu maailmassa kahdeksantoista kuukauden välein. Päivittäin saavutetaan uusia edistysaskeleita ja Ruotsin ja Suomen tekniset yliopistot ja korkeakoulut Luulajassa, Uumajassa, Tukholmassa (KTH), Göteborgissa (Chalmers) ja Espoossa (Aalto-yliopisto) panostavat uusien elektrolyysiprosessien, varastointitekniikan, polttoainekennojen ja jakelutekniikan tutkimukseen.

Järjestäjinä ovat mm Luulajan teknillisen yliopiston CH2ESS-laitos, Ruotsin tutkimus- ja innovaatiolaitos RISE, Ruotsin valtion Energiforsk-tutkimuslaitos, toimialajärjestö Vätgas Sweden sekä kaasualan toimialajärjestö Energigas Sverige.