Suomi ja Ruotsi tasavertaisia kumppaneita
Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin hallituksen jäseniä käsittelevässä sarjassamme on vuorossa hallituksen varapuheenjohtaja Christoph Vitzthum. Christoph on toiminut vuodesta 2013 lähtien konsernijohtajana Fazerissa, joka on yksi Pohjoismaiden johtavista elintarvikealan yrityksistä. Hänellä on myös monia muita merkittäviä tehtäviä suomalaisessa ja ruotsalaisessa liike-elämässä. Tässä hän kertoo taustastaan ja näkemyksistään kauppakamarin kehityksestä.
"Synnyin Helsingissä vuonna 1969, mutta vartuin diplomaattiperheessä ja asuin nuoruuteni Genevessä, Wienissä, New Yorkissa ja Brysselissä. Ulkomailla vietettyjen vuosien välissä kävin pari vuotta peruskoulua ja pari vuotta lukiota Suomessa. Suoritin Suomessa ylioppilastutkinnon ja asepalvelukseni, minkä jälkeen hakeuduin Hankeniin, maineikkaaseen ruotsinkieliseen kauppakorkeakouluun Helsingissä. Tätä seurasi lähes 20-vuotinen ura pörssiyhtiö Wärtsilässä, jossa toimin muun muassa controllerina ja taloushallinnossa, ennen kuin sain vastuulleni Marine Propulsion -liiketoiminnan ja myöhemmin sekä Energy- että Services-liiketoiminta-alueiden johtamisen", Christoph kertoo.
Kun Christoph tuli Fazer-konserniin toimitusjohtajaksi vuonna 2013, hän siirtyi globaalista B2B-yrityksestä, jonka liikevaihdosta oli Suomessa vain 0,5 prosenttia, merkittävään alueelliseen kuluttajatuoteyritykseen, jolla on monikansallinen profiili.
"Ruotsin markkinoiden merkitys on Fazerille erityisen suuri. Yrityksen toimintaan oli siis luonteva yhteys, kun Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin silloinen hallituksen puheenjohtaja Lars G. Nordström soitti minulle vuonna 2015 ja kysyi, tulisinko mukaan hallitukseen."
Kun Christoph otti hallituspestin vastaan, syntyi eräänlainen vallanperimys, sillä Fazerin entinen toimitusjohtaja Karsten Slotte oli myös istunut kauppakamarin hallituksessa.
"En tiennyt paljonkaan Suomalais-ruotsalaisesta kauppakamarista, koska olin aiemmin työskennellyt globaalilla areenalla – en myöskään tuntenut tuolloin ketään hallituksen jäsenistä. Kauppakamariaikanani olen kuitenkin nähnyt päivittäisessä työssäni, että Ruotsin merkitys Suomelle on jatkuvasti kasvanut. Ruotsin liiketoimintamme on yhä keskitetympää, ammattimaisemmin johdettua ja kannattavampaa. Fazerin vetäydyttyä Venäjältä painopiste on siirtynyt entistä enemmän Ruotsiin."
Tasavertaiset kumppanit
Christophin mukaan Suomi ja Ruotsi ovat tulleet viime vuosina hyvin läheisiksi, eikä vähiten turvallisuuspoliittisesti Venäjän hyökättyä Ukrainaan.
"Ymmärrys Suomesta ja sen geopoliittisesta ja taloudellisesta tilanteesta on lisääntynyt – turvallisuuspoliittisesti Suomi ei ole pikkuveli, vaan se nähdään tasavertaisena kumppanina vahvojen puolustusvoimiensa ansiosta. Suomalaiset yritykset, joilla oli markkinoita Venäjällä, ovat kääntyneet Ruotsin puoleen, joka on luonnollinen markkina-alue. Olen myös entisen korkeakouluni Hankenin hallituksen puheenjohtaja, ja tänä ja viime vuonna Helsinkiin on saapunut ennätysmäärä ruotsalaisia opiskelijoita. Minusta se on erittäin myönteistä, sillä siteiden vahvistaminen nuorena tasoittaa tietä pitkäaikaisille suhteille."
Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin osalta Christoph kertoo, että jäsenmäärä on kasvanut viime vuosina reilusti ja että johto on onnistunut jäsenhankinnassa hienosti.
"Kehittämällä henkilökohtaista sitoutumista yritystoimintaan luodaan perusta kauppakamarin omalle toiminnalle – siellä ei ensisijaisesti vaihdeta kuulumisia, vaan se yhdistää suomalaiset ja ruotsalaiset yhteishengessä ja yhteisymmärryksessä."
Christoph, joka on myös Elintarviketeollisuusliiton hallituksessa, arvostaa ruotsalaisen elinkeinoelämän vaikuttavaa asemaa Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin eri elimissä.
"Suomen puolelta meidän on oltava hyvin kiitollisia siitä, että merkittävät teollisuusjohtajat ja muut päättäjät ovat mukana. Se ei ole itsestäänselvyys, ja meidän on korostettava tätä ainutlaatuista asemaa Suomen valtiovallalle."
Tie eteenpäin?
Maailmanlaajuisen epävarmuuden aikana Suomalais-ruotsalaisen kauppakamarin on kehityttävä vastaamaan sekä tämän päivän että huomisen vaatimuksiin ja tarpeisiin. Christoph huomauttaa, että tarvitaan kovia faktoja, jotta voidaan osoittaa, mitä kamari on saanut aikaan viennin ja sijoittautumisen kasvattamisessa.
"Kahdenvälisillä neuvontapalvelujen ja vienninedistämisen markkinoilla on monia toimijoita. Tarkoituksena ei ole yrittää omia Suomen ja Ruotsin elinkeinoelämän välistä suhdetta. Suhteet muodostavat monimutkaisen ekosysteemin, jossa on ymmärrettävä toimijoiden tavoitteet ja roolit sekä analysoitava mahdolliset päällekkäisyydet. Tarvitaan vuoropuhelua siitä, kuka tekee mitä. Kaikilla on parhaat aikomukset, eikä tarvitse olla ahdasmielinen. Yhteyksiä on niin paljon – lähes jokainen suomalainen on käynyt Ruotsissa, mutta monet ruotsalaiset eivät ole koskaan astuneet jalallaan Itämeren toiselle puolelle. Sekä kauppaa että matkailua on laajennettava ja kehitettävä."
Christoph kertoo, että hänen osallistumisensa kauppakamarin toimintaan on kasvattanut merkittävästi hänen kiinnostustaan Ruotsin kanssa tehtävää yhteistyötä kohtaan.
"Osoitus hyvistä yhteyksistä ja henkilökohtainen kohokohtani oli Ruotsin kruununprinsessaparin vierailu Fazerilla vuonna 2023. Vierailu oli kasvavan Ruotsin-liiketoimintamme ja Fazerin hyvän maineen ansiota."
Kauppakamarin osalta Christoph on sitä mieltä, että liike-elämässä ei tapahdu mullistavaa kehitystä, mutta ammattimaistuminen on lisääntynyt. Kauppakamarin hallitus toivoo sen jatkuvan.
"Oikeanlaisella asiantuntemuksella ja johtamisella sekä oikeanlaisilla henkilöillä kauppakamari voi herättää suomalaisten pk-yritysten kiinnostuksen ja siten edistää niiden vientiä Ruotsiin ja mahdollisesti tulevaa sijoittautumista Ruotsin markkinoille."
