Tekoäly ja data mullistavat seuraavaksi teollisuuden
Suomalaiset ja ruotsalaiset yhtiöt ovat perinteisesti olleet edelläkävijöitä uusien teknologioiden käyttöönotossa. Tällä hetkellä varsinkin tekoäly tarjoaa suuria mahdollisuuksia pohjoismaisille teollisuusyrityksille. Yritysten on kuitenkin ensin määriteltävä omat tavoitteet ja lähtökohdat, sillä monimutkaiset ja kaikkein uusimmat tekoälyratkaisut eivät välttämättä ole paras vaihtoehto.
Paljon huomiota herättänyt ChatGPT ja vastaavat uutta tekstiä ja kuvia tuottavat teknologiat ja palvelut ovat tuoneet tekoälyn kaikkien ulottuville. Asiasta käyty keskustelu on keskittynyt toisaalta chatbottien kykyyn kirjoittaa älykkään oloisesti melkein aiheesta kuin aiheesta, mutta myös niiden faktavirheisiin ja eettisiin kysymyksiin ja riskeihin esimerkiksi koulutuksessa. Samaan aikaan tekoälyn merkitys tulee kasvamaan merkittävästi yritysten toiminnassa.
– Arvonluonnin seuraava harppaus tulee tapahtumaan teollisuusyrityksissä, jotka hyödyntävät tekoälyä ja dataa tuotannon ja toiminnan tehostamisessa sekä tuotteiden ja palveluiden ominaisuuksissa, sanoo Combient Mix -yhtiön Suomen toiminnoista vastaava toimitusjohtaja Timo Heikkinen.
Combient Mix on osa Combient-verkostoa, johon kuuluu 29 yritystä Ruotsista ja 6 Suomesta. Yritysten yhteenlaskettu liikevaihto on 195 miljardia euroa ja ne työllistävät yli 840 000 henkilöä. Combient edistää verkostoon kuuluvien yritysten digitaalista transformaatiota. Combient Mixin tehtävänä on keskittyä jäsenyritysten tekoälyyn ja dataan liittyviin hankkeisiin.
Tekoälyllä on mahdollista mitata ja seurata koneiden ja laitteiden toimintaa jatkuvasti ja yritykset voivat käyttää kerättyä dataa tuotantoprosessien kehittämiseen. Tekoäly ja datan käyttö mahdollistaa esimerkiksi toimitusketjujen optimoinnin, kuten kysynnän ennustamisen ja varastonhallinnan.
Konkreettinen esimerkki tekoälyn aikaansaamasta hyödystä teollisuudessa on mahdollisuudet tunnistaa häiriöt ja poikkeamat tuotantoprosessissa hyvin aikaisessa vaiheessa. Tekoäly voi esimerkiksi hälyttää lisääntyneestä värinästä tai normaalia aikaisemmasta huollon tarpeesta, minkä ansiosta teknisiä vikoja on mahdollista korjata ennen kuin koneille aiheutuu merkittävää vahinkoa. Tämä parantaa tuotantovarmuutta ja vähentää kuluja merkittävästi.
Toinen esimerkki on koneita ja ajoneuvoja valmistavat yritykset, joille datan, tekoälyn, sensoreiden ja kameroiden mahdollistamat lisäominaisuudet voivat lisätä heidän tuotteidensa ja palveluidensa kilpailukykyä.
Inflaation ja Venäjän hyökkäyssodan aiheuttama talouskasvun hidastuminen on johtanut irtisanomisiin ja leikkauksiin eri puolilla maailmaa, varsinkin teknologiayrityksissä. Säästöjen hakemiseksi ja henkilöstömäärän vähentymisen takia moni yritys keskittyy tehokkuuden parantamiseen eri toiminnoissa.
– Olemme alusta alkaen todenneet, että tekoälyteknologiat eivät yksinään ole ratkaisevia. Tavoitteiden saavuttamiseksi olemme investoineet kokonaisvaltaisen palvelukonseptin ja projektimallin luomiseen, jossa yhdistyvät yritysten oman henkilöstön dataan liittyvän osaamisen kehittäminen, data- ja tekoälykehitys sekä Combientin verkostoon kuuluvien yritysten välinen yhteistyö, toteaa Heikkinen.
Moni yritys ja palveluntarjoaja lähestyy nyt tekoälyä keskittymällä lähinnä uusimpaan ja hienoimpaan teknologiaan. Tämä voi olla houkuttelevaa, mutta monimutkaiset ja edistykselliset tekoälymallit eivät Heikkisen mukaan välttämättä ole paras ratkaisu. Generatiiviset tekoälyteknologiat sisältävät myös riskejä ja vastuukysymyksiä yritysten näkökulmasta.
Heikkisen havainnot perustuvat Combient Mixin yli 100 tekoälyprojektiin suurten pohjoismaisten teollisuusyritysten kanssa. Yritysten kannattaisi Heikkisen mukaan keskittyä omissa prosesseissa ja järjestelmissä syntyvien data- ja tietovarantojen hyödyntämiseen ja arvioida mitkä teknologiset vaihtoehdot tarjoavat suurimman pitkäntähtäimen lisäarvon.
– Pienempi määrä skaalautuvia projekteja voi olla parempi kuin suuri määrä erilaisia kokeiluja, sanoo Heikkinen.
